maanantai 4. toukokuuta 2009

Meillä asuu murkku ärrävikaisesti lausuttuna

Einarilla on murrosikä. Se kuulemma jatkuu jopa 2-vuotiaaksi asti.

Kiva. Olenkin aina halunnut jakaa elämäni eläimen kanssa, joka
a) ei tottele mitään
b) on täysin hormooniensa vietävissä eli lupsuttaa kaikkien tyttöjen pimpsukoita ja nuolee nurmikkoa ja nylkyttää ihmisiä ja esittelee auliisti suvunjatkamiselimistöään kaikille halukkaille ja haluttomille
c) unohtaa kaikki käytöstavat
d) viihdyttää itseään käymällä omistajansa hermoille
e) tekee kaikki uhkailut hirmuisista kuritoimista tyhjäksi heittäytymällä ultrasöpöksi ja hellyttäväksi juuri ratkaisevalla hetkellä niin, että omistajalle tulee huono omatunto, kun on ajatellut katalia ajatuksia rakkaasta lemmikistään.

Onneksi ei ole enää kuin puolitoista vuotta jäljellä...